Kolmostien Terveys uudisti vammaispalvelut onnistuneesti ja asiakkaita kuunnellen

Parkanon ja Kihniön alueella sosiaali- ja terveyspalvelut tuottava Kolmostien Terveys on uudistanut vammaisille tarjottavat palvelut. Inhimillisyys ja asiakaslähtöisyys ovat olleet uudistuksen ohjaavia voimia alusta alkaen.

Kolmostien Terveys on Pihlajalinnan sekä Parkanon kaupungin omistama yhteisyritys, jossa on viime vuosina tehty mittavat uudistukset vammaispalveluissa. Uudistus lähti liikkeelle henkilökohtaisen apupalvelun uudelleenjärjestelyistä.

“Selvitimme kaikkien henkilökohtaisen apupalvelun piirissä olevien asiakkaiden palvelutarpeet ja ennen kaikkea sen, ovatko he tyytyväisiä saamaansa henkilökohtaiseen apuun. Keräsimme tietoa myös eri palveluntuottajilta ja kartoitimme, millä tavoin heidän tarjoamansa palvelu tukee asiakkaan itsenäistä toimintaa”, kuvailee Leila Törmä, Kolmostien Terveyden palvelupäällikkö.

Selvitystyön tuloksena vammaispalvelun henkilökohtaisen apupalvelun tuottamistavat uudistettiin ja kunkin asiakkaan palvelu rakennettiin yksilökohtaista tarvetta ja harkintaa käyttäen. Osalla asiakkaista vaihtui palvelun tuottamistapa tai palveluntuottaja, ja muutokset otettiin kokonaisuudessaan positiivisesti vastaan.

Halukkaat takaisin kotipaikkakunnalleen

Henkilökohtaisen apupalvelun lisäksi myös vammaispalvelun ja kehitysvammaisten asumispalvelut uudistettiin. Selvitystyö käynnistettiin nykytilan päivittämisellä: kuinka monen kehitysvammaisen arvioitiin tarvitsevan asumispalvelua ja millä aikajänteellä, ketkä asuivat Parkanon ja Kihniön kuntien alueilla asumispalveluyksikössä ja kuinka moni on sijoitettu asumaan kauemmaksi kotipaikkakunnastaan. Muilla paikkakunnilla asuvilta tiedusteltiin, olisiko heillä halua palata kotikuntaansa, mikäli on tarjota koti asumispalveluyksiköstä.

Asumispalveluiden rakenne uudistettiin asukkaiden palvelutarpeen mukaisesti ja tällä hetkellä Kolmostien Terveys ylläpitää neljää vammaisten asumispalveluyksikköä. Kihniöön avattiin uusi autetun asumisen yksikkö Kotipihlaja. Parkanossa sijaitseva Niittykoti, jossa on myös olohuonetoimintaa, on pysynyt ohjatun asumisen yksikkönä. Autetun asumisen Uunilintu-kodista asukkaat siirtyivät naapurissa sijaitsevaan kiinteistöön, joka sai nimekseen Pihlajalintu.

“Uunilintu, joka oli siis aiemmin autetun asumisen yksikkö, muutettiin erityisen vaativaksi asumisyksiköksi. Näin asumispalveluiden kokonaisuus täydentyi eri asiakkuuksia palveleviksi kodeiksi”, Leila Törmä taustoittaa.

Asiakkaat kohdattiin yksilöinä

Leila Törmän mukaan vammaispalvelujen kaltaisessa mittavassa uudistuksessa oleellista oli monitahoinen yhteistyö eri asiantuntijaverkostojen kanssa sekä aidot kohtaamiset asiakkaiden kanssa. Asiakkailla on merkittävä rooli tiedon tuottamisessa.

“Tällaista uudistusta ei voi tehdä mutu-tuntumalla, vaan suunnitelmat ja päätökset tulee perustua kerättyyn tietoon. Kaikkia asiakkaita kuultiin ja tavattiin, joten kukaan ei jäänyt vain numeroksi taulukkoon. Uudistus vaati myös tiivistä yhteistyötä Parkanon kaupungin, Kihniön kunnan ja valvontaviranomaisten kanssa”, Leila kertaa.

Vammaispalveluiden henkilökunnan yhteishenki saa Leilalta erityiskehuja: ”Uudistusten ja muutosten hetkellä lähiesimiestyö on suuressa roolissa yhteishengen tukemisessa ja luomisessa.”

Pihlajalinna mukana Erityishuoltopäivillä 10.-11.9.2019

Kokonaisulkoistus erityishuollon näkökulmasta
11.9.2019 klo 10.15
Palvelupäällikkö Leila Törmä, Kolmostien Terveys, asumispalvelut
• Yhteistyö eri toimijoiden välillä
• Kuinka tilaajan ääni kuuluu?