Huippu-urheilijat luottavat Petri Heleniuksen ammattitaitoon

Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Petri Helenius on monen huippu-urheilijan luottolääkäri, onpa kyse jääkiekosta, taitoluistelusta tai lentopallosta.

Kun kiekko putoaa jäähän HIFK:n liigajoukkueen kotipelissä, seuraa peliä vaihtopenkillä pelaajien takana valmentajien lisäksi joukkuelääkäri Petri Helenius. Näin on hän tehnyt jo miltei 30 vuotta, sillä Heleniuksella on meneillään 29. kausi joukkueen lääkärinä.

– Kun valmistuin 1991, ryhdyin heti HIFK:n A-junioreiden ja amerikkalaisen jalkapallojoukkueen joukkuelääkäriksi. 1992 siirryin jalkapalloon FinnPa:n veikkausliigajoukkueen lääkäriksi.

Helenius on toiminut vuodesta 1994 lähtien yhtäjaksoisesti HIFK:n liigajoukkueen lääkärinä. Tämän lisäksi hän toimii Suomen taitoluistelu- ja lentopallomaajoukkueiden lääkärinä. Tie on matkan varrella vienyt myös kori- ja käsipallon sekä salibandyn joukkuelääkäriksi ja Formula 1:n varikkolääkäriksi.

Oleellinen osa joukkuelääkärin työtä on matkustaminen joukkueen kanssa.

– Välillä työ vie minut ulkomaille, kuten arvokisaturnauksiin. Pisimmillään olen ollut reissussa kuukauden, kun peräkkäin osuivat lentopallon arvokilpailut, F1-osakilpailu ja HIFK:n ulkomaan pelimatka.

Huomio urheilijaan, ei vain sairauteen

Onpa urheilijan laji mikä tahansa, keskeistä Heleniukselle on hoitaa urheilijaa, ei vain sairautta.

– Oikeaa hoitoa miettiessä on tärkeä tuntea urheilijan vuosikello eli se, missä kohtaa kautta ollaan, Helenius sanoo. Tarkoituksenmukaisin hoitopäätös ja etenemistapa saattaa olla eri esimerkiksi jääkiekon runkosarjan aikaan kuin ratkaisupeleissä. Toisinaan vaikkapa leikkaus on mahdollista ajoittaa niin, että se tehdään vasta kauden päätyttyä.

Lääkärin on osattava kertoa potilaalleen selkeästi eri hoitovaihtoehdot ja se, kuinka kauan toipumiseen todennäköisesti menee. Tässä auttaa kokemus.

– Joukkuelääkärin työ opettaa ja haastaa, ja siitä pidän. On nähtävä kokonaisuus ja hallittava moniammatillisuus, jotta päästään parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen.

Moniammatillisuuteen kuuluu muun muassa kuntoutuksen suunnittelu yhdessä fysioterapeuttien ja valmennuksen kanssa.

Pelissä ura ja tulevaisuus

Loukkaantuminen on urheilijalle usein kova paikka. Se voi merkitä kilpailukauden keskeytymistä tai kaudelle asetettujen tavoitteiden romuttumista. Usein se tuo tullessaan myös huolta ja epävarmuutta.

– Lääkärinä on tärkeä osata huomioida vamman aiheuttama henkinen kuormitus. Osa pystyy katsomaan nopeasti eteenpäin, mutta osalla asian sulattelussa menee kauemmin.

Heleniuksen mukaan urheilijan oloa helpottaa yleensä, että hoitoon liittyviä avoimia kysymyksiä jää mahdollisimman vähän.

– On hyvä käydä urheilijan kanssa koko hoitoprosessi perusteellisesti läpi, jolloin urheilijalla on realistinen kuva siitä, milloin hän voi palata takaisin kilpakentälle.

Yksi osa urheilulääkärin ammattitaitoa on Heleniuksen mukaan se, että mahdollisen vamman paranemisesta huolehditaan loppuun saakka.

– Urheilijalla on pelissä oma ammatti. Vaikka vammat eivät ole aina helppoja, on ensiarvoista löytää oikea diagnoosi ja tarjota nopeasti hyvää hoitoa.

Keskiössä turvallisuus ja terveys

Helenius on mukana jokaisessa HIFK:n kotipelissä ja ratkaisupeleissä myös kilpailumatkoilla. Kotipeleissä hän hoitaa tarvittaessa myös vastustajan pelaajia.

– Tämän lisäksi olen joukkueeseen yhteydessä joka päivä vähintään puhelimitse. Esimerkiksi flunssakausien aikana yhteydenpito on hyvin tiivistä.

Helenius sanoo olevansa tiukka siitä, ettei toipilaana urheilla. Treenauksesta ei ole tällöin hyötyä, riskit kasvavat ja pelaaja voi pahimmillaan sairastuttaa myös muut.

Jääkiekossa tyypillisimpiä vammoja Heleniuksen mukaan ovat olkapään ja polven alueen vääntövammat, erilaiset iskut ja aivotärähdykset. Koska kyseessä on vauhdikas kontaktilaji, lääkäriä tarvitaan lähes jokaisessa pelissä.

Kun vamma sattuu, on punnittava vamman laatu ja tehtävä diagnoosi. Tämän jälkeen on tehtävä päätös siitä, voiko pelaamista jatkaa turvallisesti esimerkiksi kivunlievitykseen turvautuen.

– Pelaajilla on kova palo kentälle. Lääkärin tehtävä on miettiä turvallisuus ja terveys ja tehdä päätökset sen mukaan.

Urheilu työ ja harrastus

Petri Helenius pelasi nuorena sulkapalloa A-sarjatasolla.

– Minulla oli paljon vammoja ja vaivoja, ja urani urheilijana tyssäsi siihen. Omat kokemukseni suuntasivat ammatinvalintaani, vaikka erikoistumiseni liikuntalääketieteeseen ei ollutkaan itsestäänselvyys.

Kiinnostus urheilua kohtaan on Heleniuksen mukaan edellytys urheilijoiden parissa työskentelevälle lääkärille. Joukkuelääkärillä työtä on paljon: Heleniuksen päivät venyvät usein pitkiksi ja työreissujen takia omasta vapaa-ajasta on nipistettävä.

– Ajattelen matkustamisen olevan sekä harrastus että työ. Olen päässyt työni myötä näkemään monia mielenkiintoisia paikkoja formulakisoista eksoottisten maiden kautta tennisareenoille Wimbledoniin sekä muille isoille areenoille ympäri maailmaa.

Vaikka urheilulääkäri on urheilijan ja joukkueen rinnalla ensi sijassa lääkäri, Helenius ei kiellä, etteikö omakin pulssi kiihtyisi jännittävässä pelitilanteessa.

– Urheilulääkärinä näen läheltä huippu-urheilijan arjen. Pääsen aistimaan niin onnistumisia kuin pettymyksiä.

Työkielenä usein englanti

Vuosien saatossa Heleniukselle on kertynyt lääkärinä hyvä lajituntemus monesta urheilulajista. Helenius sanoo käyttävänsä työkielenään niin englantia kuin suomea, sillä hänen vastaanotollaan käy urheilijoita sekä Suomesta että maailmalta.

Pihlajalinnaa Helenius pitää hyvänä työpaikkana.

– Tutkimusfasiliteetit ovat kunnossa, fysioterapia toimii ja ympärillä ovat kaikkien erikoisalojen osaajat. Olemme notkeita ja keskiössämme on potilas.

Teksti: Tiina Laaninen
Kuva: Riku Laukkanen