Lääkärit Tapparan kaukalon laidalla: ”Lääkärinä on osa joukkuetta”
Tapparan SM-kullan voitto ja kaikkien aikojen mestariksi nouseminen ilahduttavat myös joukkueen lääkäreitä Tomi Kiantaa ja Raine Sihvosta. SM-liigajoukkueen lääkäreiltä vaaditaan ammattitaidon lisäksi luottamusta, yhteistyökykyä ja sitoutumista.
Tomi Kianta on yleiskirurgian erikoislääkäri, ja hän on toiminut Tapparan lääkärinä jo 20 vuoden ajan. Raine Sihvonen on erikoistunut ortopediaan ja traumatologiaan ja on ollut mukana kaksi kautta. Tämän lisäksi Sihvonen on toiminut lääkärinä myös salibandyjoukkue Classicissa ja salibandyn maajoukkueessa. Vaikka molemmilla on omat erikoisosaamisalueensa, linjaukset tehdään pääosin yhdessä.
Kianta ja Sihvonen ovat vuorotellen Tapparan kotipeleissä runkosarjan aikana. Vieraspeleihin he eivät yleensä lähde, sillä SM-liigan säännöt määräävät, että kotijoukkueen lääkäri hoitaa molempien joukkueiden tapaturmat pelien aikana. Liigajoukkueen lääkärit ovat kuitenkin käytännössä töissä ympäri vuorokauden. Tapaturman tai vamman sattuessa on selvitettävä nopeasti, mistä on kyse.
– Pelaaja on saatava mahdollisimman nopeasti kuntoon ja takaisin peliin, Kianta tiivistää.
Sihvosen ja Kiantan mukaan jääkiekossa tyypillisiä vammoja ovat erilaiset ruhjeet, käden alueen murtumat, nilkkavammat, nivusvaivat, olkapäävenähdykset sekä polvien väännöt. Suurin osa tapaturmista ja vammoista tapahtuu peleissä.
Pelien aikana lääkäreillä on kuitenkin rajalliset mahdollisuudet vammojen tutkimiseen ja hoitamiseen. Siksi pelipäivinä suurin osa työstä onkin koordinointia ja päätöksentekoa esimerkiksi siitä, vaatiiko vamma lisätutkimuksia tai täytyykö pelaaja lähettää jonkin alan erikoislääkärille Pihlajalinnaan. Joukkuelääkärit ovat pelaajille tietynlaisia luottohenkilöitä, jotka järjestävät asioita eteenpäin.
Hyvä taustaorganisaatio varmistaa ammattimaisen toiminnan ja nopean tiedonkulun
Kianta ja Sihvonen korostavat Pihlajalinnan koko tiimin roolia ja hyvän taustatuen merkitystä. Huoltojoukoissa työskentelee muun muassa hierojia, fysioterapeutteja ja Pihlajalinnan muuta henkilökuntaa erityisesti Urheiluklinikalta. Lääkärit pitävät yhteyttä eri tiimeihin kasvokkain, puhelimitse ja viestiryhmissä, joissa tieto kulkee nopeasti.
– Pihlajalinnalla on hyvä draivi päällä asioiden kehittämisessä ja palveluiden tuottamisessa. Se helpottaa työtämme paljon, Kianta korostaa.
Hyvän taustaorganisaation ansiosta pelaajien ei tarvitse kysyä kaikkea lääkäreiltä. Huoltojoukot tuntevat pelaajat henkilökohtaisesti ja pystyvät hoitamaan vähäisemmat vammat tai sairastumiset ilman lääkärin apua. Pelaajat voivat myös soittaa suoraan lääkärille, jos he haluavat keskustella asioista, joita he eivät halua kertoa koko pukukopille.
– Työ joukkueen sisällä on ollut tällä kaudella entistäkin ammattimaisempaa ja urheilullisempaa, pohtii Sihvonen.
Joukkueen lääkärillä on oltava laaja-alainen osaaminen ja reilusti omistautumista
Kianta ja Sihvonen ovat olleet Tapparan kannattajia jo lapsesta lähtien, joten joukkueen huumaan ja jännitykseen on helppo eläytyä mukaan – toisinaan pelit ovat niin jännittäviä, että heidän on vaikea istua penkillä tyynenä. Kianta ja Sihvonen ovat tiivis osa joukkuetta, vaikka he eivät olekaan pelaajien kanssa tekemisissä päivittäin.
Kumpikaan ei epäile hetkeäkään, etteivätkö he haluaisi toimia osana Tapparan joukkuetta myös tulevina kausina. Urheilujoukkueen lääkärinä toimiminen tuo vaihtelua päivittäiseen työhön: mieli on pidettävä virkeänä monella eri osa-alueella, sillä joukkuelääkärinä ei voi keskittyä vain yhteen kapeaan erikoisalaan.
– Urheilujoukkueen lääkärinä toimiminen edellyttää tietynlaista omistautumista. Tämä työ vaatii hulluutta ja lajifanaattisuutta, Kianta naurahtaa.
Kuvat: Laura Vesa
Tomin, Raineen sekä muut Pihalajalinnan asiantuntijat löydät sivuiltamme.
Tomi Kianta, vapaat ajat
Raine Sihvonen, vapaat ajat
Lue myös
Lääkäri kentän laidalla -blogisarja