Työterveysneuvottelusta ratkaisuja työstä selviämisen haasteisiin

”Etsimme innokasta työntekijää, joka tekee työtä 110-prosentin draivilla.”

Työpaikkailmoituksia selatessa tulee jatkuvasti vastaan ylläolevan kaltaisia lauseita, joissa tulevalta työntekijältä toivotaan kovaa motivaatiota ja täyttä panosta. Pihlajalinnan työterveyslääkärin Tiia Rehon mukaan tällaiset vaatimukset voivat antaa vääränlaisen kuvan siitä, millainen on realistinen työkyvyn taso.

– Harvoin kenenkään työkyky on 100-prosenttista. Elämä on täynnä erilaisia haasteita, jotka liittyvät voimavaroihin ja terveyteen, ja ne vaikuttavat väistämättä myös työkykyyn uran eri vaiheissa, Reho sanoo.

Mikä tahansa sairaus, joka vaikuttaa toimintakykyyn, voi vaikuttaa myös työkykyyn. Terveydentilan lisäksi siihen vaikuttavat myös mm. osaaminen, motivaatio, johtaminen ja työympäristö. Toisaalta työkyky voi olla sairaudesta huolimatta hyvä, kun toimintakyky ja työn vaatimukset ovat tasapainossa. On siis ilmeistä, että työkyky vaihtelee jatkuvasti.

Rehon mukaan työpaikoilla olisi tärkeää luoda avointa keskusteluilmapiiriä: työkyvyn haasteista pitäisi saada keskustella jo varhaisessa vaiheessa. Yksi foorumi haasteiden ratkaisemiseen on työterveysneuvottelu. Reho on itse tutkinut työterveysneuvottelua osana Työterveystoiminnan vaikuttavuus ja sen indikaattorit -hanketta.

Tutkimuksen mukaan työterveysneuvottelut keskittyivät työntekijöille, joilla oli ollut sairauspoissaoloja varsinkin tuki- ja liikuntaelinsairauksien sekä mielenterveyden häiriöiden vuoksi. Neuvottelujen jälkeen sairauspoissaolokerrat vähenivät.

Työterveysneuvottelu on työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon välinen vapaamuotoinen keskustelu. Tarvittaessa neuvotteluun voi osallistua myös luottamushenkilö. Neuvottelussa käydään vapaamuotoista keskustelua, ja sen tarkoitus on löytää keinoja työkyvyn tukemiseen niin, että ura jatkuu ja työntekijä selviää työssään ilman sairauspoissaoloja. Tilanne on neutraali ja luottamuksellinen, ja neuvottelua voi ehdottaa kuka tahansa osapuolista.

Rehon mukaan monilla työpaikoilla työterveysneuvottelua voitaisiin hyödyntää nykyistä matalammalla kynnyksellä. Parhaimmillaan siinä löydetään ratkaisuja varhaisessa vaiheessa.

– Ei kannata jäädä odottamaan, että tilanne aiheuttaa poissaoloja. Tutkimusaineistossa joillakin työntekijöillä oli ollut 90 päivää sairauslomaa ennen kuin neuvottelu järjestettiin. Se on paljon! Neuvottelun voi järjestää ennen kuin yhtään sairauspoissaoloa on ollut.

Reho epäilee, että työterveysneuvotteluun liittyy erilaisia mielikuvia ja leimoja, jotka saattavat estää työntekijää tai työnantajaa ehdottamasta neuvottelua. Siksi tilanne saattaa kärjistyä ja johtaa pitkäänkin poissaoloon.

Reho peräänkuuluttaa avoimuutta työyhteisöihin, jotta leimoista päästään eroon.

– Työnantajan kannattaa muistuttaa työterveysneuvottelun mahdollisuudesta eri foorumeissa avoimesti. Silloin se muuttuu normaaliksi toimintatavaksi, joka ei leimaa yksittäistä työntekijää. Lisäksi kannattaa avata sitä, miten eri tilanteissa toimitaan. HR ja esimiehet voivat esimerkiksi korostaa, että on aivan normaalia esimiestoimintaa keskustella työntekijän kanssa, jos työ ei suju kuin ennen.

Toisaalta työntekijätkin voivat puhua toisilleen työkykyyn liittyvistä asioista. Sairaudesta ei tarvitse kertoa, mutta jos työtehtäviä järjestellään tilapäisesti uusiksi, siitä kannattaa sanoa toisille. Silloin muut pystyvät ymmärtämään ja tukemaan työkaveriaan.

– Ylipäätään työpaikan ilmapiirin pitäisi olla sellainen, että täällä että joustetaan ihan kenen tahansa kohdalla, kun tarve on. Kokemus yhteen hiileen puhaltamisesta lisää työntekijöiden motivaatiota ja sitä kautta vahvistaa usein työkykyäkin, Reho sanoo.

Työterveyshuollosta saa apua

Jos työntekijä on joutunut olemaan pois töistä, työterveysneuvottelu auttaa töihin paluussa.

– Tutkimuksemme tuloksissa sairauspoissaolojen keskimääräinen kesto ja poissaolokerrat vähenivät. Usein neuvottelussa löydetään jokin hyvin konkreettinen ratkaisu, jolla sairauspoissaoloja voidaan ehkäistä. Vaikkapa olkapääkipuun voi löytyä apu ergonomiasta.

Reho muistuttaa, että työntekijän ei tarvitse olla sataprosenttisen terve, jotta hän voi palata töihin. Sekä työntekijän että työnantajan on tärkeää ymmärtää se, että työtä pitää pystyä tarvittaessa mukauttamaan kulloiseenkin tilanteeseen. Osapanos on usein parempi kuin ei mitään.

Jos työntekijä kokee, että työnantaja odottaa ja vaatii liikaa, työterveyshuollosta saa apua. Työterveyden asiantuntijat voivat auttaa esimiehiä hyödyntämään osatyökykyisyyttä eri keinoin: esimerkiksi työnkierto ja tehtävien vaihtaminen tuovat joustoa.

Työnantajalle Reho antaa vinkiksi keskittyä sairauden tai ongelmien sijaan toimintakykyyn ja ratkaisuihin. Ratkaisukeskeisenä työkaluna työterveysneuvottelu vie näkökulmaa oikeaan suuntaan. Työterveysneuvotteluita voidaan järjestää useitakin – tutkimuksen aineistossa niitä pidettiin jopa yhdeksän kertaa. Neuvottelun jälkeen ratkaisuehdotukset kannattaa kirjata selkeästi muistiin, jotta niitä pystytään seuraamaan.

– Tärkeintä on, että työntekijä pääsee takaisin työpaikalle mahdollisimman pian. On todettu tilastollisestikin, että työhön palaamisen kynnys on sitä korkeampi mitä pidempään poissaolo jatkuu. Työterveyshuollosta saa apua työkyvyn haasteissa, ja työterveysneuvottelusta on tutkitusti paljon hyötyä, hän rohkaisee.

---

Työterveysneuvottelu työssä jatkamisen tukena -tutkimus

Työterveysneuvottelu työssä jatkamisen tukena -tutkimuksen aineisto koostuu Pihlajalinna Työterveyden toimipisteissä 1.1.2013–31.12.2015 pidetyistä työterveysneuvotteluista sekä erillisestä sairauspoissaoloaineistosta.

Aineisto kerättiin osana Euroopan sosiaalirahaston tukemaa Työterveystoiminnan vaikuttavuus ja sen indikaattorit (TTAVAIN) -hanketta.

Lue hankkeesta ja tutkimuksen tuloksista Lääkärilehdestä.

Työterveysneuvottelupohja Pihlajalinnan työterveysasiakkaiden käytössä

Hankkeen aikana kehitettiin strukturoitu työterveysneuvottelupohja, joka on nyt otettu Pihlajalinnan työterveysasiakkaiden käyttöön. Pohjaa seuraamalla voi varmistaa, että kaikki tarpeelliset asiat tulee katettua, sekä varmistettua, että neuvottelussa keskitytään oleellisiin asioihin.

Kysy lisää omalta työterveystiimiltäsi!