Pihlajalinna Sydänkaista

Yli 30 000 ihmistä saa vuosittain sydän- tai aivoinfarktin Suomessa. Tutkimuksen* mukaan yli 40 prosenttia infarktin saaneista saa uusintainfarktin tai kuolee viiden vuoden kuluessa ensimmäisestä kohtauksesta. Pihlajalinna Sydänkaista -etähoitopolun arvioidaan vähentävän uusintainfarkteja jopa lähes 40 prosentilla viiden vuoden aikana.

On arvioitu, että suuri osa Suomessa hoidetuista sydän- ja aivoinfarkteista on uusintainfarkteja, jotka olisi mahdollista ehkäistä oikealla hoidolla ja seurannalla. Pihlajalinnan kehittämä Pihlajalinna Sydänkaista keskittyy juuri tähän: potilaan oikea-aikaiseen ja yksilölliseen hoitoon etäpalveluna, sydänhoitajan ja -lääkärin yhteistyönä.

Sekundaariprevention eli uusiutumisen ennaltaehkäisyn vaikutuksia Pihlajalinna Sydänkaistalla on nyt selvitetty tarkemmin yhteistyössä Varsinais-Suomen hyvinvointialueen kanssa. Hoitopolulle rekrytoitiin 101 Turun yliopistollisen keskussairaalan kardiologian klinikan potilasta, joilla oli todettu sepelvaltimotauti ja joista osa oli sairastanut sydän- tai aivoinfarktin. Kokeilu toteutettiin 12 kuukauden seurantajaksolla vuosien 2023–2024 aikana.

Seurantajaksolta saadut tulokset osoittavat Pihlajalinna Sydänkaista -etähoitopolun selkeät hyödyt potilaiden elämänlaadun parantamisessa ja uusintainfarktin ennaltaehkäisyssä.

Seuranta keskimäärin heikolla tasolla Suomessa – Sydänkaistalla sitoutuminen huippuluokkaa

Yksi tärkeimmistä onnistumisen mittareista on potilaiden LDL-kolesterolitavoitteen toteutuminen. Mitä suurempi LDL-kolesterolin määrä on, sitä suurempi on uuden sydäninfarktin riski.

Sydänrekisterin mukaan Suomessa sydäninfarktin sairastaneista potilaista keskimäärin ainoastaan 22 prosenttia on LDL-kolesterolitavoitteessa 18 kuukauden kuluttua infarktista. Pihlajalinna Sydänkaistalla yli puolet potilaista oli saavuttanut tavoitteen jo 12 kuukauden kohdalla, ja yli 80 prosenttia heistä saavutti tavoitteensa verenpaineen ja verensokerin suhteen.

”Sepelvaltimotautipotilaiden hoidossa on suuri hoitovaje Suomessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Sydänrekisterin mukaan 35 prosenttia sydäninfarktin sairastaneista ei ole lainkaan seurannassa, vaikka uusiutumisriski on valtava. Pihlajalinna Sydänkaistan kokeilu Varsinais-Suomen hyvinvointialueella osoittaa sekä lukujen että potilailta saadun palautteen perusteella, että hoitopolulle on paikkansa ja suuri tarve”, Pihlajalinnan Etälääketieteen ja Sydänkaistan vastaava lääkäri, sis.el, LT Robert Bergholm sanoo.

Bergholmin mukaan merkittävä yksityiskohta oli se, että 90 prosenttia potilaista kertoi käyttävänsä kolesterolilääkettä säännöllisesti, mikä näkyy myös selkeästi mittaustuloksissa. Tupakoinnin puolestaan lopetti tai sitä vähensi yli puolet potilaista.

”Potilaat olivat erittäin sitoutuneita, ja Pihlajalinna Sydänkaista -hoitopolun todettiin lisäävän hoitomotivaatiota merkittävästi. Ainoastaan kolme potilasta jätti seurannan kesken, mikä on erittäin poikkeuksellista tämänkaltaisissa tutkimuksissa ja kertoo vahvasta sitoutumisesta. Pihlajalinna Sydänkaistalla on kiinnitetty erityistä huomiota siihen, että ihmisiä tuetaan heidän päätöksessään seistä projektissa ratin takana. Lopulta valinnan sitoutumisesta tekee aina potilas itse”, Bergholm sanoo.

Vaikuttavaa hoitoa

THL:n mukaan sydän- ja verisuonitaudit aiheuttavat noin puolet työikäisten kuolemista Suomessa. Lisäksi ne muodostavat suuren riskin ennenaikaiselle eläköitymiselle. Uusiutumisen ennaltaehkäisyyn panostamalla olisi mahdollista vaikuttaa kansanterveyteen, ihmisten elämänlaatuun ja hoidon kustannuksiin merkittävästi.

Yhden sydäninfarktin suorat akuuttivaiheen hoitokulut ovat noin 20 000 euroa per tapaus. Pihlajalinna Sydänkaistan seurantajakson tuloksista on laskettavissa, että sadan potilaan hoitokustannuksista säästyisi viidessä vuodessa jopa yli 300 000 euroa. Luvussa ei ole huomioitu mahdollisista sairauspoissaoloista tai ennenaikaisesta eläköitymisestä syntyviä kustannuksia.

Pihlajalinna Etäklinikan vaikuttavuusperusteisten palveluiden ylilääkäri Erik Mandelin sanoo, että Pihlajalinna Sydänkaista on esimerkki vaikuttavasta hoidosta, jolla saavutetaan hoidolliset tavoitteet, vähennetään terveydenhuollon kustannuksia sekä sairastavuutta ja parannetaan potilaan elämänlaatua.

”Tuloksemme Varsinais-Suomen hyvinvointialueelta osoittavat, että meillä on käsissämme vaikuttava tapa hoitaa vakavaa sairautta turvallisesti ja tehokkaasti täysin etänä”, Mandelin sanoo.

Pihlajalinna Sydänkaista

• Pihlajalinnan asiantuntijoiden kehittämä vaikuttavuusperusteinen etähoitopolku sydän- ja verisuonitautipotilaille
• Hoidosta Pihlajalinna Sydänkaistalla vastaavat sydänhoitaja ja lääkäri yhteistyössä
• Pihlajalinna Sydänkaista toteutti pilottiseurantajakson Varsinais-Suomen hyvinvointialueella 2023–2024
• Pilotissa validoitiin keskeisimpien kliinisten mittareiden lisäksi mm. potilaiden sitoutumisen astetta ja hoitotulosta sekä hoidon optimaalista kohdentamista potilaiden henkilökohtaisten ominaisuuksien perusteella
• Pihlajalinnalla on pitkä kokemus vaikuttavuusperusteisten terveydenhuoltokonseptien kehittämisestä ja toteuttamisesta käytäntöön viemisestä
• Pihlajalinna Sydänkaista -palvelumallia voidaan tarjota hyvinvointialueille, työterveyden asiakasorganisaatioille ja yksityisasiakkaille

*Tekstissä viitataan seurantatutkimukseen:
I Toppila, 2022: Cardiovascular event rate and death in high-risk secondary prevention patient cohort in Finland: A registry study